Soili

Soili Autio
Curriculum Vitae

 

Soili Autio on suorittanut musiikkiin erikoistuneen luokanopettajan tutkinnon Jyväskylän Yliopistossa v. 1978 sekä Klemetti-Opiston kuoronjohtajan tutkinnon v.1997. Hän on toiminut koko työuransa Kalajoella, aluksi yläasteen ja lukion musiikin opettajana vuoden ja sen jälkeen noin 400 oppilaan Pohjankylän ala-asteella luokanopettajana ja eri luokka-asteiden musiikinopettajana vuodesta 1979 - 2016.

Musiikkitoiminnassa Soili Autio on ollut aktiivisesti mukana jo lapsena, jolloin hän aloitti viulunsoiton opiskelun Ylivieskan Seudun Musiikkiopistossa ja lauloi Martti Saaren, Senni Savela-Kananojan ja Tuomo Nikkolan johtamissa lapsi- ja nuorisokuoroissa. Myöhemmin lukioikäisenä hän johti Ylivieskan Seurakunnan Ecclesia -lauluryhmää.

Työnsä ohella hän on johtanut mm. oman koulunsa lapsikuoroja ja musiikkikerhoja, Kalajoen kansalaisopiston kansanmusiikki- ym. ryhmiä sekä ollut toteuttamassa erilaisia kuntien ja seurakuntien yhteisiä musiikkiproduktioita.

Tällä hetkellä hänellä on johdettavanaan kaksi kuoroa: vuodesta -78 Soilat-viihdekuoro sekä vuodesta -98 Kalajokilaakson alueellinen Chorus Vallis -kamarikuoro. Hän johti myös tyttökuoro Fermaattia 40 vuotta, vuodesta 1979 vuoteen 2019. Hän on toiminut kuorojensa myötä yhteensä kuudellatoista julkaistulla äänitteellä musiikillisena johtajana. Kuorot ovat osallistuneet myös useisiin ulkomaisiin konsertti- ja kilpailumatkoihin. Fermaatti-kuoro on palkittu 1. palkintosijalla kansainvälisissä kuorokilpailuissa Hollannissa v. 1995, Italiassa v. 1998 sekä kultaisella diplomilla Espanjassa v. 2013. Chorus Vallis -kuoro palkittiin kahdella kultaisella diplomilla ja hopeadiplomilla Tsekin Olomoucissa v. 2015 sekä hopeasijalla Kreikan kansainvälisessä kuorokilpailussa v. 2007. Kuorot osallistuvat myös valtakunnalliseen toimintaan SULASOLin kautta. Soili Autio on ollut SULASOLIN Nuorten Kuoroliiton hallituksen jäsen v. 1992-96 sekä v. 2011-2017.

Soili Autiolle on myönnetty mm. Opettajien Ammattijärjestön hopeinen Pro Culture -mitali v. 1994, Sulasolin hopeinen kunniamerkki v. 1999, Oulun läänin Taidetoimikunnan taidetunnustus v. 2002, Nuorten Kuoroliiton korkein tunnustus, Heinz Hoffman -mitali v. 2003 sekä Suomen kulttuurirahaston Mikael Agricola -mitali v. 2011. Tasavallan presidentti myönsi hänelle director cantus -arvonimen v. 2011. Fermaatti-kuoron lopetettuaan keväällä 2019 Nuorten Kuoroliitto palkitsi hänet Erkki Pohjola -palkinnolla.

Elämän sointuja

Oi katsohan lintua oksalla puun!
Se laulaa niin kauniisti aina.
Se korkeimman kiitokseen aukaisee suun.
Sen mieltä ei huolet ne paina,
se laulaen Luojaansa kiittää.

Alkusoitto

Miettiessäni taaksepäin lähes 40 vuoden perspektiivillä Fermaatti-kuoron toimintaa totean, että kuoromme kokoonpano on kasvanut muutaman laulajan lauluryhmästä kuoroksi, jonka toiminta ulottuu jo kansainvälisiinkin mittoihin. Alussa ensimmäisen vuoden kohokohta oli hetki, jolloin saimme uudet paikallisen pankin lahjoittamat kuorokansiot. Nyt olemme saaneet omat kotisivut, joiden kautta voimme laajalti esitellä toimintaamme. Kuitenkin alkuvuodet ovat muodostuneet yhä merkityksekkäämmiksi kuoron taipaleella. Tuo sama innostunut ilmapiiri, laulamisen ilo, luja usko ja luottamus yhdessä musisointiin sekä pyrkimys kehittymiseen ja mahdollisimman hyvään musiikilliseen lopputulokseen kantavat yhä.

Melodiakulkuja

Jokainen kuorovuosi luo oman kuoronsa, joka syksyllä muovautuu sen mukaan, ketä kuoroon jää ja ketä lähtee - syksyn aloitus on siis aina uusi haaste. Mielessä siintää myös pitempiä linjoja esim. nauhoituksia, konsertti- ja kilpailumatkoja, koulutusta ym. Nämä antavat rytmiä ja ryhtiä työhön tavoitteena tietysti aina musiikillisen tason nousu. Missään lajissa taidot ja taitavuus, mestaruudesta puhumattakaan, eivät tule vaivatta. On osallistuttava, opeteltava, harjoiteltava, hiottava, keskityttävä ja kerrattava. Niin kuorotyössä kuin muissakin tavoitteellisissa harrastuksissa tarvitaan siis tiettyjä ominaisuuksia. Näitä ovat esim. innostus, pitkäjännitteisyys, vastuuntunto, luotettavuus, keskittymiskyky, sosiaalisuus ja sitkeys - sanalla sanoen vahva luonne. Tällaisilla eväillä varustettu kuorolainen piirtää kauniita ja vaihtelevia melodiakulkuja elämänsä taivaalle.

Harmoniaa

Melodian voi luoda yksinkin, mutta harmoniaan tarvitaan monta puhtaasti soivaa ääntä. Kuorolaisen on tiedostettava jo kuoroon tullessaan oman äänensä tärkeä merkitys koko kuorosointiin. Samoin kuoroelämässä: Tavoitteet, joihin yhdessä sitoudutaan, hyvä yhteisymmärrys ja anteeksianto rakentavat me-henkeä ja siten myös yhteissointia. Silloin, kun jokainen jäsen hallitsee stemmansa ja pystyy eläytymään ja mukautumaan osaksi kokonaisuutta, syntyy harmonia, joka voi olla yleisöllekin nautittavaa kuultavaa. Kovin kevyin perustein ei voi aiheuttaa muille sointuvaikeuksia jäämällä pois tärkeästä harjoituksesta tai esityksestä. Se, mitä luvataan, myös pidetään. Hienoja palkintoja saadaan silloin, kun ymmärtää musiikin olevan yhteinen kieli eri ihmisten, kulttuurien ja kansojen välillä. Parhaat hetket olen itse kokenut hengellisen ohjelmiston laulujen sanoman myötä.

Riitasointuja

Kuten musiikissa niin myös kuoroelämässä kuuluu ja pitääkin kuulua joskus riitasointuja. Pohdin usein, mitkä ovat kuorotyössä riittävän hyvät lähtökohdat. Kalajoella ne ovat toki paljon vaatimattomammat kuin sellaisilla paikkakunnilla, joissa toimivat musiikkiluokat tai muuten painotettu musiikin opetus, tai josta löytyvät akustisesti tyydyttävät harjoitus ja esiintymistilat, tai joilla on enemmän väestöpohjaa ja vielä opiskelun alettuakin pysytään omalla paikkakunnalla. Näin meillä ei ole. No - asiathan voidaan kääntää tietysti aina pienen paikkakunnan voitoksikin...
Lopulta totean, että musiikin jännite syntyykin siitä, miten nuo riitasoinnut purkautuvat takaisin kauniisti soiviin kolmisointuihin, harmoniaan.

Arjen ja juhlan sointuja

Puhutaan usein viikkorytmistä kuin se olisi vain työn ja levon vuorottelua. Itse haluaisin lisätä elämään vielä arjen ja juhlan vuorottelun. Kuorotyössä näkyy selvästi, kuinka harjoitus on arkea ja esitys - pienikin - aina juhlaa. Joudun miettimään ja arvioimaan, milloin kuoro on valmis esiintymiseen. Joskus esiintymispyynnöt tulevat viime tipassa, jolloin kuorolle ei jää aikaa valmistautua huolellisesti musiikilliseen puoleen. Arkiharjoitus on aivan yhtä arvokasta ja tärkeää nuorille laulajille kuin esiintymisetkin. Jokainen varmasti haluamme, että ne juhlan soinnut, joita saamme olla tekemässä, soivat sydämistämme.

Akustiikka

Fermaatti-kuoron toimintaa tukevana ja kannustavana “akustisena ympäristönä” on useitakin tahoja. Oman kotikunnan ja kotiseurakunnan materiaalinen tuki on ensiarvoisen tärkeä jo nuorisotyönkin kannalta. Kuoro kuuluu myös valtakunnallisesti Sulasolin erikoisliittoon, Nuorten Kuoroliittoon, jonka puitteissa avautuu aivan uusi ja laajempi näkökulma koko maan nuorisokuoroihin. Nuorten Kuoroliitto on myös antanut mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, joista Sympaatti -festivaali on ollut yksi mieleenpainuvimmista. Tärkein ja läheisin taustaorganisaatio sekä kuorolaisille että itselleni on vanhemmista koostuva Fermaatin Tuki r.y.. Toivotankin joka syksy taas uusien laulajien vanhemmat tervetulleiksi tähän “kuoroperheeseen” kannustamaan ja tukemaan lastaan kuoroharrastuksen parissa.

Finaali

On etuoikeutettua saada tehdä tätä arvokasta työtä nuorten parissa ja olla seuraamassa kuorolaisten matkalle lähtöä. Kuten on jo aiemminkin todettu “laulajat lähtevät, laulut jäävät”. Kiitollisuudella muistan kaikkia kuorossa mukana olleita laulajia! Mitä parhainta elämän matkaa teille, rakkaat kuorotytöt!

Lopulta kuitenkin totean: Työ jatkuu...

Se laulaen aamulla alkavi työt
ja päättää ne laululla illoin.
Niin rauhassa oksalla nukkuu se yöt
kuin vuode ois peitetty villoin.
Ja kattona sillä on taivas.